Mala baruufi barsiisuu aadaa oromoo biratti beekaman maalii?
Mala bara barataa aadaa Oromoo fi barsiisuu aadaa keenya walitti qabdee beekame maaliifuu, aadaa Oromoo, aadaa qubee Afaan Oromoo, aadaa biyya Oromoo (macaafa qulqulluu), aadaa gadaa fi aadaa dargaggootaa kan nutti beekamee jira. Namoonni aadaa Oromoo isa dalagaa fi faayinaa keenyaa jiraatan, sodaatuun hundi keenya duubatti hin qabnu. Afaan Oromoo keessa tamsaasni sirbaa, fiilmii, qacaafoo, qorriroo, akka itti bu'insuuuf jecha diina irraa argatamuun beekamaa jiru. Aadaa Oromoo kan hunda walitti deebi'ee fi waan ta'eef, beekumsa aadaa Oromoo, aadaa Uumama isaanii balleessaanii fi ololli guddisuun Itoophiyaa fi diinagdee Oromiyaa keessatti ummata Oromoo madda walaabuun madda diinagde bayyata ture. Dargaggoota Oromoo fi dargaggooti Wayyaanee isaa beekumsaa aadaa Oromoo to'achuun sirba, qorii, cabsii, birraasii, caala heddummeessuun fuudhanii akka akkan hordoftuufis beekumsa aadaa Oromoo tahuu hubachuun saaxilamuuf jecha hin qabu. Gadaa Oromoo isa cimaa fi aadaa Oromoo keessa jirataan, gumaa fi gumiin Oromoo, aadaa aangoo waaee fi aadaa Afaan Oromoo keessatti ergama gadhifamanii ittuma fufuun qophii guddaa keessa jiranii jiraachuu qaba.
Mala baruufi barsiisuu aadaa Oromoo biratti beekamaan, hirmannaa Afaan Oromoo barreessuun itti fayyadamuun ni danda'a. Qorannoon kan akka sagaloota Afaan Oromootiin bahe itti fayyadamuun isa duraa dhaaboota hundaaf godheera. Kaayyoon akkanatti, waayee walaloo, aadaa fi hawwi fi qqoorannoo aadaa Oromoo kan barreessaniif itti fayyadamuun ni dandeessa. Afaan Oromoo, ilmaan Oromoo, biratoota fi aadaa Oromoo irraa gara afaan kenyaa jiraachuun ni dabbale.
