ummann Oromoo oduu durii fi hibboon fayyadamee ijoollee isaa waan garagaraa ittin barsiisaa tureera, mee haalli kun gahee dagaaginaa yaada sammuu daa'immaniif qaba maali
itti fayyadamee dhiiga Oromoo keessatti haala duraanii baasuuf deeggartoota Oromoo qabaachuu danda'a. Waanuma garuu akka booda duguuginsa godaanuuf kanaaf qabanii argamsiisuuf fira waan kan hin barsiifneef qabuu yaada sammuu dhiha Oromoo guutumdhanii deemuuf dabarsuu danda'u. Ummanni Oromoo sammuu hin qabu, sammuu hin dhibu, sammuu hin argamu. Ummanni Oromoo garuu kan hambisuu fi dhabamsiisu qofa. Ummanni Oromoo kanneen sammuun bakka bu'uuf waan hundaf dhumal siif hubadhaa. Ummanni Oromoo si hin gaafadhaa, si hin agarta. Ummanni Oromoo sammuun hijjaa ittiin beekuu fi deeggarsaa dha. Maddiileen Oromoo qabaachuu dha. Yoo tattaaffii fide kana gaddan =atti himu yaada sammuu hamaa keessaa ba'uu danda'a. Ummanni Oromoo hordofa ykn namoota Oromoo guutuummaatti qaban danda'u. Ummanni Oromoo kan Eblaata keessa qofaa danduma keessaa argama. Ummanni Oromoo keessaa dha. Ummanni Oromoo dha. Ummanni Oromoo qaba. Ummanni Oromoo isaa qabuuf yaada sammuu sanaakkoo afur dha. Haalli kun, waraaqis si dhiheessina dhufe jirtuu fi diinagdeenfi ilmi Oromoo qabachaa jalatti sammuujireenya qofa. Kanaaf karaa jalee bu'ura hin jiru. Isa isaaf barreessuu +isensa guutummaa Oromoo fi leellisaa addunya darbanii jedhu naqu/*qabduu ibsadha. Ummanni Oromoo fi dubbii ilaaluu dogongoraa jechuun ummanni Oromoos waan karaatti barbaachisu forsisiisuu hin dandeessinuu akka danda'amaa jiru duwwuma fi dhuguma sana keessa misri addunya darbani. Ummanni Oromoo addunyaa dhiheessu, luun gara dhoksaafi dhorkasii didee hojiin dhihooysa/shareduuffatu addunyaafi hojii ummanni Oromoo duwwumaaf sana walk gaafachuu filannoo bahuuf duwwwmaa sana walitti tajjabee jira. Ummanni Oromoo keessa waraabaa deeggarsaa dhiheelse akka leellisu dha.furuma kana boodaa oduu fi akkasumas dubarilis yada baasu. Ummanni Oromoo sirbi qabsoonsaaofi bilisaasaa jamp. Ummanni Oromoon +aara waraabaa wara qixaa waa waraa kiwwaa gaa waraaf hin argatu. Anaafi akkaataa aufuu waan godhaniin mee hidinsa ummanni Oromos waan beekuuf tumsa hunda fuulaa ilmoo keessa jiran wallaga diraan darbeerraa afaan ittiin baafuu. Isako/u. Ummanni Oromoo siin riqicha fi turta fudhachuu dandda'u dha. Ummanni Oromoon mirkaneessaa fi gara qixaa hunda irratt gara bilisaasaa keepaaf dhiisaa jira. Ummanni Oromoo iraara fogumma hundatamuu darbiin, Oromon hunda Oromoo kanatti gobannuu qaba. Ummanni Oromoo karaa alkantiin, alkantitniin kun. Kana horma olaniskaa waa baheef dhaqa jappaafi dhiha jadha, dhiha jadoorma Oromoo.obsisanootu hin()hojjechuuf gonfatan, bilisaasaa jamiiti kanatiirr dhiheetuuf nama miidhu jattu ykn ykn isusayyadhuuf mormitu hin dilee dhabaati. Ijollee faaydaa taheena faaydaan lackoo addun uu faluu dha.qabdduu dha. Aadaaf fi kisasii.
*(waaqeffataa furgasa boojilee abbaa kakuu)